Bullet journal -menetelmä sopii opiskelijalle, joka hukkaa tehtäviään kolmeen eri sovellukseen, ja työntekijälle, jonka muistilaput ovat levinneet ympäri pöytää. Bullet journal kokoaa tehtävät, tapahtumat ja muistiinpanot yhteen muistikirjaan, ja aloittamiseen riittää yksi muistikirja ja yksi kynä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tarvikkeita oikeasti tarvitaan, mitä ne maksavat ja miten ensimmäiset sivut kannattaa rakentaa, ettei innostus lopahda helmikuussa.
Mistä bullet journal -menetelmässä on kyse
Yhdysvaltalainen suunnittelija Ryder Carroll kehitti menetelmän omiin tarpeisiinsa ja julkaisi sen vuonna 2013. Perusajatus on yksinkertainen: kirjoitat asiat lyhyinä merkintöinä ja merkitset jokaisen alkuun symbolin. Piste tarkoittaa tehtävää, ympyrä tapahtumaa ja viiva muistiinpanoa. Tehty tehtävä ruksataan, ja siirretty tehtävä merkitään nuolella.
Suomessa menetelmä yleistyi 2010-luvun lopulla, kun hitaasta kirjoittamisesta tuli vastavoima Notionille, OneNotelle ja jatkuville ilmoituksille. Instagramin ja Pinterestin taidokkaasti kuvitetut aukeamat toivat paperikauppoihin uuden, nuoren asiakaskunnan. Samalla syntyi kuitenkin harha siitä, mitä menetelmä vaatii.
Myytti: bullet journal vaatii taiteellista lahjakkuutta
Sosiaalisen median perusteella voisi luulla, että bullet journal on kalligrafiaa, akvarellimaalausta ja washi-teippiä. Ei ole. Alkuperäinen menetelmä on pelkistetty ja nopea, eikä siinä ole yhtään koristetta. Koristelu on harrastus sen päällä.
Moni ostaa aloituspaketin 80-150 eurolla, piirtää kaksi viikkoa kauniita sivuja ja lopettaa, kun piirtämiseen kuluu enemmän aikaa kuin itse suunnitteluun. Menetelmä toimii parhaiten, kun yhden päivän merkinnät vievät 2-5 minuuttia.
Bullet journal -tarvikkeet: muistikirja ratkaisee eniten
Muistikirja on ainoa hankinta, jolla on todella merkitystä. Kokenut harrastaja katsoo ensin kolmea asiaa: sivun ruudutusta, paperin paksuutta ja sitä, aukeaako kirja tasaisesti pöydälle.
Pisteruudukko on bullet journalin vakiovalinta. Pisteet ohjaavat taulukoiden ja viivojen piirtämistä, mutta ne eivät häiritse tekstiä samalla tavalla kuin tiheä ruudukko. Eri vaihtoehtojen eroja käsitellään tarkemmin artikkelissa viivoitus, ruudukko vai pisteruudukko. Jos käytät pelkkää tekstiä, tavallinen viivoitettu muistikirja toimii yhtä hyvin.
Leuchtturm1917 on suomalaisen bullet journal -yhteisön suosikki, ja se maksaa 25-35 €. Siinä on valmiiksi numeroidut sivut, sisällysluettelo ja kaksi kirjanmerkkinauhaa, mikä on juuri sitä, mitä menetelmä tarvitsee. Moleskine Classic Hardcover (20-30 €) on tunnettu ja kestävä, mutta sen ohut paperi näyttää täytekynän ja tussin jäljen läpi. Rhodian pisteruudukkolehtiöt ja -muistikirjat (15-25 €) ovat sileäpintaisia ja kestävät mustetta hyvin. Ne ovat täytekynien käyttäjien valinta.
Paperin paksuus vaikuttaa suoraan siihen, mitä kynää voi käyttää. Noin 80 g/m² riittää kuulakärkikynälle ja lyijykynälle. Jos käytät tusseja tai täytekynää, 100-120 g/m² säästää paljon harmia. Läpivuodon syitä käsitellään tarkemmin artikkelissa muistikirjan paperin paksuus ja musteen läpivuoto.
Poikkeus: Jos kuljetat journalia päivittäin repussa työmatkalla Tampereella tai Oulussa, A5-koko ja kovat kannet ovat käytännöllisempiä kuin kevyt pehmytkantinen kirja. Pöydällä pysyvälle kotijournalille kumpi tahansa sopii.
Kynät: yksi hyvä riittää aluksi
Hienopiirtotussi on bullet journalin klassinen kynä. Sakura Pigma Micron ja Stabilo point 88 maksavat 2-4 € kappaleelta. Ne kuivuvat nopeasti eivätkä tahraa, kun käsi liikkuu sivun yli. Perusmerkinnät voi tehdä tavallisella kuulakärkikynällä, kuten Bicillä tai Pilotilla, koska se ei läpäise ohuttakaan paperia. Geelikynä, esimerkiksi Uni-ball, antaa tummemman jäljen, mutta vasenkätisen kannattaa testata kuivumisaika ennen ostoa. Eroja vertaillaan artikkelissa kuulakärkikynä ja geelikynä.
Korostuskynät, kuten Stabilo Boss Pastel, ovat suosittuja otsikoissa ja värikoodauksessa. Sharpie ja muut liuotinpohjaiset tussit taas eivät sovi tähän käyttöön, koska ne vuotavat läpi lähes kaikesta muistikirjapaperista. Niiden höyryt voivat aiheuttaa päänsärkyä, joten niitä kannattaa käyttää hyvin tuuletetussa tilassa. Jos koululainen aloittaa omaa journalia, perheen kannattaa valita tussit ja vesivärit, jotka täyttävät EN 71-3 -standardin ja joissa on AP-merkintä.
Viivain (15 cm) ja HB- tai 2B-lyijykynä luonnosteluun täydentävät perusvarustuksen. Washi-teipit, tarrat ja leimasimet ovat askartelutarvikkeita, ja niitä löytää laajemmin askarteluliikkeistä kuin paperikaupoista.
Aloitus askel askeleelta
Ensimmäisen journalin voi rakentaa yhdessä illassa. Ammattilainen aloittaa rungosta, ei koristeista:
- Sisällysluettelo ensimmäiselle 2-3 aukeamalle. Kirjaa siihen jokaisen uuden osion sivunumero.
- Tulevaisuusloki seuraavalle aukeamalle. Jaa se kuuteen ruutuun tulevia kuukausia varten.
- Kuukausiloki: vasemmalle sivulle kuukauden päivät allekkain ja oikealle kuukauden tehtävät.
- Päiväloki, joka kirjoitetaan päivä kerrallaan ilman ennalta varattua tilaa.
- Kuukauden vaihteen siirto: tekemättömät tehtävät joko siirretään eteenpäin tai yliviivataan tarpeettomina.
Viimeinen vaihe on menetelmän ydin. Kun tehtävä pitää kirjoittaa käsin uudelleen, huomaat nopeasti, onko se oikeasti tärkeä.
Arkinen esimerkki: lukiolainen kirjaa koeviikon päivämäärät tulevaisuuslokiin, kurssitehtävät kuukausilokiin ja päivittäiset läksyt päivälokiin. Kolmessa viikossa hän näkee yhdeltä aukeamalta, mitkä tehtävät siirtyvät viikosta toiseen. Sovellus ei näytä sitä samalla tavalla.
Yleisimmät virheet bullet journalin aloittajalla
Liian paljon tarvikkeita kerralla. Kolmenkymmenen tussin sarja ja kymmenen teippirullaa houkuttelevat koristelemaan suunnittelun sijasta. Aloita yhdellä mustalla kynällä ja yhdellä korostusvärillä. Lisää tarvikkeita vasta kuukauden käytön jälkeen.
Koko vuoden sivujen piirtäminen etukäteen. Valmiiksi piirretyt viikkoaukeamat lukitsevat rakenteen. Kun tarpeet muuttuvat maaliskuussa, puolet sivuista jää käyttämättä. Bullet journalin vahvuus on se, että sivu tehdään vasta kun sitä tarvitaan.
Väärä paperi kynälle. Täytekynä ja ohut Moleskine-paperi ovat huono yhdistelmä. Testaa kynä kirjan viimeiselle sivulle ennen kuin kirjoitat ensimmäiselle aukeamalle.
Paperikaupasta vai verkosta
Leuchtturm1917- ja Rhodia-muistikirjoja myyvät Sinelli, Suomalainen Kirjakauppa ja monet paikalliset paperikaupat, ja niitä saa myös verkosta koko Suomeen. Myymälässä voit selata paperia ja kokeilla kynää. Verkossa sitä ei voi tehdä. Jos ostat ensimmäistä journaliasi, paikan päällä tehtävä vertailu kannattaa. Elokuussa koulujen alkaessa ja joulukuussa ennen vuodenvaihdetta valikoima on laajin, mutta suosituimmat värit myös loppuvat nopeimmin.
Vastuullisuutta arvostava ostaja katsoo kannen takaa FSC- tai PEFC-merkintää. Merkintä kertoo, että paperin puu on peräisin todennetusti hoidetusta metsästä.
UKK
Paljonko bullet journalin aloittaminen maksaa?
Perusvarustus maksaa 30-45 €: pisteruudukollinen muistikirja 15-35 €, yksi hienopiirtotussi 2-4 € ja viivain noin 2 €. Kalliimmat tarvikkeet eivät paranna itse menetelmää.
Voiko bullet journalin aloittaa keskellä vuotta?
Voi. Menetelmä ei ole sidottu kalenterivuoteen, koska päivämäärät kirjoitetaan itse. Aloita tulevaisuuslokista, joka alkaa nykyisestä kuukaudesta.
Kumpi on parempi, A5 vai pienempi koko?
A5 on yleisin, koska siihen mahtuu kuukausiloki yhdelle aukeamalle. Taskukoko, kuten Field Notes (15-25 € kolmen kirjan paketti), sopii mukana kulkevaksi muistiinpanokirjaksi, mutta varsinaiseen journaliin se on yleensä liian ahdas.
Pienestä liikkeelle
Bullet journal -menetelmä toimii, kun se pysyy yksinkertaisena. Valitse pisteruudukollinen A5-muistikirja, jonka paperi kestää käyttämääsi kynää. Rakenna sisällysluettelo, tulevaisuusloki ja ensimmäinen kuukausiloki. Kirjoita kuukauden ajan pelkillä symboleilla ennen kuin ostat yhtään lisätarviketta. Kuukauden kuluttua tiedät, mitä journalisi oikeasti tarvitsee.