Paperikoot A-sarjassa – A3, A4 ja A5 käytössä

Paperikoot A-sarjassa – A3, A4 ja A5 käytössä

Väärä paperikoko pilaa tulosteen, juliste ei mahdu kehykseen tai kirje ei mahdu kuoreen. A-sarjan paperikoot A3, A4 ja A5 ovat Suomen yleisimmät, ja kun ymmärtää niiden logiikan, oikea valinta löytyy kerralla. Tämä artikkeli on opiskelijalle, koulun aloittajan vanhemmalle, toimistotyöntekijälle ja bullet journal -harrastajalle. Se kertoo, mihin kutakin kokoa kannattaa käyttää, missä kohtaa tyypillisimmin erehdytään ja miten koot sopivat yhteen kirjekuorten ja kansioiden kanssa.

Mihin A-sarjan paperikoot perustuvat

A-sarja on määritelty ISO 216 -standardissa. Sen juuret ovat Saksassa, jossa DIN 476 -standardi julkaistiin vuonna 1922. Suomi omaksui järjestelmän varhain. Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta se on käytössä lähes koko maailmassa.

Logiikka on yksinkertainen. A0-arkin pinta-ala on tasan yksi neliömetri, ja sivujen suhde on 1:√2. Kun arkki taitetaan kahtia pitkän sivun suuntaisesti, puolikkaalla on täsmälleen sama muoto. A0:n puolikas on A1, A1:n puolikas A2 ja niin edelleen.

Käytännössä tästä seuraa kolme asiaa. A3 on kaksi A4-arkkia rinnakkain, ja A5 on puolikas A4. Skaalaus kokojen välillä onnistuu ilman vääristymiä: A4:stä A5:een pienennetään 71 prosenttiin ja A4:stä A3:een suurennetaan 141 prosenttiin. Tällä samalla suhdeluvulla kopiokone tekee pienennykset ja suurennokset.

A3, A4 ja A5 mitat ja tyypilliset käyttökohteet

A4 (210 × 297 mm) on arjen perusarkki. Siihen tulostetaan kirjeet, laskut, koulutehtävät ja opinnäytteet. Tavallinen A4-kopiopaperi on 80 g/m², ja 500 arkin riisi maksaa paperikaupassa yleensä 5-10 €. Laadukkaampi 90-100 g/m² paperi maksaa 8-15 €. Painavampi paperi kannattaa valita, kun teksti tulostetaan arkin molemmille puolille tai tulosteessa on paljon värikuvia. Paperin vaaleudesta ja pinnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa kopiopaperin laadusta tulostuksessa.

A3 (297 × 420 mm) on taulukoiden, piirustusten, pienten julisteiden ja ryhmätöiden koko. Arkkitehti- ja insinööriopiskelijat tulostavat A3-kokoon pohjapiirustuksia, ja ala-asteella sitä käytetään kuvataiteen tunneilla. A3-kopiopaperin riisi maksaa tavallisesti noin kaksi kertaa niin paljon kuin A4-riisi. Piirustuspaperi on A3-koossa yleensä 120-300 g/m².

A5 (148 × 210 mm) on muistikirjojen, lehtisten ja kalentereiden suosikkikoko. Rhodian nidotut lehtiöt ja Leuchtturm1917:n Medium-muistikirja myydään A5-kokoisina, ja Leuchtturm1917 Medium (25-35 €) on suomalaisessa bullet journal -yhteisössä pitkään ollut ykkösvalinta. A5 mahtuu reppuun ja olkalaukkuun, mutta sivulle mahtuu silti kokonainen viikkonäkymä.

Pienemmistä koista on hyvä tietää ainakin A6 (105 × 148 mm). Se on postikortin ja taskumuistikirjan koko.

Myytti: kaikki ”A5-muistikirjat” ovat samankokoisia

Ei pidä paikkaansa. Moni brändi käyttää A-sarjan nimitystä suuntaa antavana. Moleskine Classic Large (20-30 €) on noin 130 × 210 mm, eli selvästi kapeampi kuin oikea A5. Leuchtturm1917 Medium on 145 × 210 mm, joten sekin poikkeaa hieman standardista. Field Notes (15-25 € kolmen kappaleen paketti) on 89 × 140 mm, eikä se kuulu A-sarjaan lainkaan.

Ero näyttää pieneltä, mutta se ratkaisee, jos ostat muistikirjalle suojakannen tai tulostat sivuille omia pohjia. A5-kokoon tulostettu viikkopohja ei mahdu Moleskinen sivulle leikkaamatta. Kokenut harrastaja katsoo siksi tuotetiedoista millimetrimitat eikä luota pelkkään kokonimeen.

Toinen sitkeä harhaluulo on, että isompi arkki olisi paksumpaa paperia. Neliöpaino (g/m²) ei riipu arkin koosta. 80 g/m² A3-arkki on yhtä ohut kuin 80 g/m² A4-arkki, se vain painaa kaksi kertaa enemmän.

Paperikoko ja kirjekuori kuuluvat yhteen

Kirjekuorten C-sarja on mitoitettu A-sarjan mukaan. Kun tämän muistaa, kuoren valinta on helppo:

– C4 (229 × 324 mm): A4-arkit taittamattomina, esimerkiksi todistukset ja hakemukset
– C5 (162 × 229 mm): kerran taitettu A4 tai taittamaton A5
– C6 (114 × 162 mm): kahdesti taitettu A4 tai A6-kortti
– E65/DL (110 × 220 mm): kolmeen osaan taitettu A4, tavallinen ikkunakuori laskuille
– C3 (324 × 458 mm): A3-arkit taittamattomina

Postimaksussa paino kertyy nopeasti. Yksi 80 g/m² A4-arkki painaa 5 grammaa, joten kymmenen arkkia painaa 50 grammaa jo ennen kuorta. Kuorien sulkutavoista ja postituksesta on oma artikkelinsa kirjekuorten koista ja sulkutavoista.

Yleisimmät virheet paperikoon valinnassa

Letter-asetus tulostimessa. Monet tulostinajurit ja tekstinkäsittelyohjelmat on oletuksena asetettu yhdysvaltalaiseen Letter-kokoon (216 × 279 mm). Asiakirjan alareunasta katoaa tekstiä tai marginaalit jäävät vinoon. Ennen pitkän opinnäytteen tulostamista kannattaa tarkistaa sekä asiakirjan että tulostimen sivukoko.

A3 ostetaan ilman tarkistusta. Useimmat kotitulostimet tulostavat enintään A4-kokoon. A3-riisi jää käyttämättä, jos laitteessa ei ole leveää syöttöä. Tulostimien vertailu kuuluu toimistokauppojen puolelle, mutta kokorajoitus kannattaa tarkistaa ennen paperiostoksia.

Kansio ja arkki eivät sovi yhteen. A4-mappi ottaa A4-arkit, mutta A5-lehtiöiden rei’itys ja A5-kansioiden rengasväli poikkeavat toisistaan valmistajan mukaan. Ammattilainen ostaa kansion ja täyttöpaperit samalla kertaa tai tarkistaa reikien välin.

Koulun ja toimiston kokovalinnat käytännössä

Elokuun alku on paperikaupan kiireisintä aikaa, ja silloin moni vanhempi seisoo tarvikelistan kanssa hyllyn edessä epävarmana. Jos listalla lukee vain ”vihko”, kannattaa tarkistaa opettajalta koko ennen kuin ostaa kymmenen kappaletta. Alakoulussa käytetään usein isompia vihkoja ja yläkoulussa ja lukiossa A4-lehtiöitä, joiden arkit voi siirtää kansioon. Viivoitusten eroista luokka-asteittain kerrotaan artikkelissa harjoituslehtiöiden viivoituksista.

Toimistossa A4 on perusta, ja A5-lehtiö toimii kokousmuistiinpanoissa. Kokouksessa avattu A4-lehtiö on näyttävä, mutta A5 mahtuu kannettavan viereen pöydälle. Etä- ja hybridityössä monelle on vakiintunut tapa pitää A5-muistikirja kotona ja toimistossa samana työvälineenä.

Kestävyyttä voi miettiä myös koon kautta. Kun kaksi A5-sivua tulostetaan yhdelle A4-arkille, paperia kuluu puolet vähemmän. FSC- tai PEFC-merkintä kertoo, että kuidun alkuperä on todennettu. Suomessa merkinnällä on erityistä painoa, koska Stora Enso, UPM ja Metsä Group kuuluvat maailman suurimpiin paperinvalmistajiin.

UKK

Kuinka monta A5-arkkia saa yhdestä A4-arkista?
Kaksi. Kun A4-arkki leikataan kahtia pitkän sivun suuntaisesti, tuloksena on kaksi täsmälleen A5-kokoista arkkia, koska sivujen suhde säilyy samana.

Onko A4 sama kuin Letter-koko?
Ei ole. A4 on 210 × 297 mm ja Letter 216 × 279 mm. Letter on leveämpi ja lyhyempi, ja siksi väärällä asetuksella tulostetusta asiakirjasta voi leikkautua tekstiä pois.

Mikä paperikoko sopii Bullet Journaliin parhaiten?
Yleisin valinta on A5 tai sitä lähellä oleva koko, esimerkiksi Leuchtturm1917 Medium. Sivulle mahtuu viikko- ja kuukausinäkymä, ja kirja kulkee mukana helposti. Jos kirjoitat paljon tai piirrät, B5 tai A4 antaa enemmän tilaa.

Muista suhde, tarkista millimetrit

A-sarjan paperikoot on helppo muistaa, koska jokainen koko on edellisen puolikas. A3 sopii taulukoihin ja piirustuksiin, A4 tulosteisiin ja kansioihin ja A5 muistikirjoihin ja kalentereihin. Brändien muistikirjoissa ja tulostimen asetuksissa kannattaa silti katsoa tarkat millimetrimitat, koska juuri niissä yleisimmät virheet syntyvät. Kun paperikoko, kirjekuori ja kansio valitaan yhteensopiviksi heti alussa, paperikaupassa ei tarvitse asioida kahteen kertaan.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista